News

Can-Am mallivuosi 2027 on täällä, ja ennakkotilaajalle tulee vuosi lisätakuuta
Mallivuoden 2027 Can-Am-mönkijät ja Traxterit ovat tilattavissa Muoniosta. Ennakkotilaajalle 12 kuukautta lisätakuuta, kun tilaus tehdään 15.10.2026 mennessä. Lue lisää...
Mönkijän renkaat ja telat syksyyn — pito ratkaisee
Syksy on Lapissa mönkijän kovin sesonki. Puuhommat, riistanhaku, halkomotti ja lietteinen metsäautotie panevat koneen ja renkaat koville. Kun kelit vaihtelevat mudasta ensilumeen ja pakkasyöhön, pito ratkaisee sen, pääsetkö kuormineen ylös mäestä vai jäätkö juuttumaan puolimatkaan. Käydään läpi, mitä kannattaa tietää mönkijän renkaista ja teloista ennen kuin syystyöt alkavat toden teolla.Mönkijän renkaat — kuvio ja koko kohteen mukaanMönkijän renkaat valitaan sen mukaan, missä ja mihin konetta käytetään. Karkeasti ottaen ATV-renkaat jakautuvat muutamaan pääryhmään: Mutarenkaat — syvä, harva kuvio joka puree pehmeään ja puhdistuu itsestään. Loistavat lietteessä ja suolla, mutta ovat kovalla... Lue lisää...
LinQ-kiinnitys: näin se muutti kelkan ja mönkijän varustelun
Jos olet viime vuosina ostanut uuden Ski-Doon, Lynxin, Can-Amin tai Sea-Doon, olet melko varmasti törmännyt kolmeen kirjaimeen: LinQ. Se on BRP:n oma pikakiinnitysjärjestelmä, joka on käytännössä muuttanut sen, miten koneita varustellaan. Ennen laukut ja telineet asennettiin ruuveilla ja kiristettiin paikoilleen puoleksi vuodeksi. Nyt tavara napsahtaa kiinni ja irti muutamassa sekunnissa ilman työkaluja. Käydään läpi mistä oikeasti on kyse ja miksi järjestelmä on niin suosittu pohjoisen olosuhteissa.Mikä LinQ on?LinQ on mekaaninen lukkokiinnitys, joka koostuu kahdesta osasta: koneeseen asennetuista kiinnityspisteistä (base) ja varusteessa olevista lukitustapeista sekä lukkovivusta. Kun tarvikkeen tapit työnnetään kiinnityspisteisiin... Lue lisää...
Kelkkailu Muoniossa ja Länsi-Lapissa — reitit, kelit ja varautuminen
Muonion seutu on kelkkailun kannalta poikkeuksellinen: tunturimaisema, pitkät urat ja lumivarmuus marraskuusta huhtikuulle. Samat asiat tekevät siitä myös vaativan — etäisyydet ovat pitkiä, kelit vaihtuvat nopeasti ja puhelinkuuluvuus katkeaa tuntureiden takana. Lue lisää...
Kelkan ja mönkijän kuljetus — traileri, kiinnitys ja painot
Kelkan tai mönkijän kuljetuksessa ratkaisee kolme asiaa: perävaunun kantavuus, kuorman sijoitus ja kiinnityksen laatu. Kuorma sijoitetaan niin, että aisapaino on 5–10 prosenttia kokonaispainosta — liian kevyt aisa aiheuttaa huojunnan, liian raskas ylikuormittaa vetokoukkua. Lue lisää...
Kalastus jäänlähdön aikaan — mitä ottaa huomioon keväällä
Jäänlähdön aika on Lapissa kalastuksellisesti parhaita mutta vaarallisimpia jaksoja. Jää heikkenee nopeasti ja epätasaisesti, virtapaikat aukeavat ensin, ja rantajää irtoaa usein ennen kuin selkä sulaa. Kevätjäällä liikkuminen vaatii eri säännöt kuin talvella. Lue lisää...
Perämoottorin potkurin valinta — nousu ja halkaisija
Potkurin nousu määrää huippunopeuden ja kierrosluvun: pienempi nousu antaa paremman kiihtyvyyden ja kuormankantokyvyn, suurempi nousu suuremman huippunopeuden. Oikea potkuri on se, jolla moottori saavuttaa valmistajan ilmoittaman kierrosalueen täydellä kaasulla. Lue lisää...
Tuulilasi ja käsisuojat — kelkan mukavuusvarusteet jotka oikeasti toimivat
Korkea tuulilasi ohjaa ajoviiman rinnan yli ja pitää ylävartalon lämpimänä. Käsisuojat estävät viiman käsiin ja pitävät kahvalämmittimien tehon paikallaan. Nämä kaksi vaikuttavat ajomukavuuteen enemmän kuin mikään muu lisävaruste. Lue lisää...
Mönkijän vinssi — vetokyky, köysi ja käyttö turvallisesti
Vinssin vetokyvyn nyrkkisääntö on 1,5-kertainen ajoneuvon paino. 400-kiloiselle mönkijälle riittää siis 2500 lb, mutta työkäytössä ja mutaisessa maastossa 3500 lb antaa marginaalia. Synteettinen köysi on turvallisempi kuin teräsvaijeri. Lue lisää...
Kelkan sähköviat pakkasessa — yleisimmät syyt
Pakkasessa ilmenevä sähkövika johtuu useimmiten kolmesta asiasta: heikko akku, hapettunut maadoitus tai kosteus liittimessä. Kaikki kolme ovat halpoja korjata, mutta kaikki kolme myös näyttäytyvät samalla tavalla — kelkka ei käynnisty. Lue lisää...
Öljyn valinta kaksitahtiseen ja nelitahtiseen kelkkaan
Kaksitahtikelkka käyttää erillisvoideltua kaksitahtiöljyä, joka palaa polttoaineen mukana. Nelitahtikelkassa on kiertovoitelu ja sinne tulee moottoriöljy. Väärä öljy joko karstoittaa moottorin tai jättää sen voitelematta — kumpikaan ei korjaannu itsestään. Lue lisää...
Jään kantavuus — paksuudet, riskipaikat ja varusteet
Teräsjää kantaa jalankulkijan noin 5 senttimetristä, moottorikelkan 15 senttimetristä ja henkilöauton noin 25 senttimetristä. Nämä ovat vähimmäisarvoja kirkkaalle teräsjäälle — kohvajää, virtapaikat ja lähteet muuttavat tilanteen kokonaan. Lue lisää...
Kelkan säilytys kesällä — teline, peite ja paikka
Kelkka säilyy kesän parhaiten telineellä, hengittävän peitteen alla ja katetussa mutta ilmavassa tilassa. Kolme yleisintä virhettä ovat telamatto maassa, tiivis muovipeite ja säilytys kosteassa maalattiaisessa tilassa. Lue lisää...
Kelkan jäähdytys ja lämpötila — mitä mittari kertoo
Nestejäähdytteinen kelkka jäähtyy tunnelin lämmönvaihtimien kautta, ja ne tarvitsevat lunta toimiakseen. Vähälumisessa urassa tai jäällä ajettaessa lämpötila nousee nopeasti — silloin on pysähdyttävä tai ajettava lumelle, ei jatkettava kaasu pohjassa. Lue lisää...
Moottorikelkan renkaat ja ohjainraudat — milloin vaihto
Ohjainraudat vaihdetaan, kun terävä särmä on kulunut pyöreäksi tai karbidipala on lohjennut. Kuluneet raudat näkyvät heti ajossa: kelkka ei pysy urassa, ohjaus tuntuu kelluvalta ja jäällä ajaminen muuttuu epävarmaksi. Lue lisää...
Kalastuslupa Suomessa — mitä tarvitset ja milloin
18–69-vuotias tarvitsee valtion kalastonhoitomaksun kaikkeen viehekalastukseen ja ravustukseen. Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Näiden lisäksi vesialueen omistajan lupa tarvitaan aina verkkoon, katiskaan ja usein myös vieheeseen erikoiskohteissa. Lue lisää...
Kelkkaura vai umpihanki — miten valita kelkka käyttötarkoituksen mukaan
Kelkkavalinta ratkeaa yhdellä kysymyksellä: ajatko pääosin uralla vai hangessa. Uraan sopii lyhyt matto, matala nappula ja jäykempi jousitus. Umpihankeen tarvitaan pitkä matto, korkea nappula ja kapea tunneli. Yleiskelkka on kompromissi, joka ei ole kummassakaan paras. Lue lisää...
Akun talvisäilytys — miksi akku kuolee kesällä eikä talvella
Akku vaurioituu useimmiten seisonta-aikana, ei käytössä. Tyhjentyneenä seisova lyijyakku sulfatoituu muutamassa viikossa, ja vaurio on pysyvä. Ratkaisu on yksinkertainen: irrota akku, säilytä viileässä ja pidä se ylläpitolatauksessa. Lue lisää...
Mönkijän rengasvalinta — kuviointi, koko ja käyttötarkoitus
Mönkijän rengas valitaan käyttötarkoituksen mukaan: avoin ja korkea kuvio mutaan ja lumeen, tiiviimpi kuvio maantielle ja kovalle pohjalle. Renkaan koko on sidottu vanteeseen ja koneen mitoitukseen — merkintä 25x10-12 tarkoittaa 25 tuuman halkaisijaa, 10 tuuman leveyttä ja 12 tuuman vannetta. Lue lisää...
Uistimen valinta — väri, koko ja uintisyvyys eri vesissä
Uistimen valinta perustuu veden kirkkauteen ja kohdekalan syvyyteen. Kirkkaassa vedessä toimivat luonnonväriset ja hopeiset, sameassa kirkkaat ja kontrastiset. Koko valitaan saaliskalan mukaan — hauelle isompi, ahvenelle pieni. Lue lisää...
Lumilingon kausihuolto — mitä tehdään ennen ensilunta
Lumilinko kannattaa huoltaa lokakuussa, ei ensilumella. Tarkista ja vaihda murtopultit, öljy, sytytystulppa ja hihnat sekä säädä kaavinlista ja liukukengät. Vanha polttoaine on yleisin syy siihen, ettei linko käynnisty juuri silloin kun sitä tarvitaan. Lue lisää...
Raivaussahan terävalinta — ruohoterä, raivausterä vai siima
Terä valitaan kohteen mukaan: siima heinikkoon ja nurmikon reunoihin, ruohoterä järeään heinään ja vesakkoon alle sormen paksuudelta, raivausterä puumaiseen vesakkoon. Väärä terä ei vain hidasta työtä vaan rikkoo sahan kytkimen ja kulmavaihteen. Lue lisää...
Perämoottorin talvisäilytys — viisi askelta jotka estävät kevätharmit
Perämoottorin talvisäilytys onnistuu viidellä askeleella: aja polttoainejärjestelmä tyhjäksi tai lisää säilöntäaine, vaihda vaihteistoöljy, huuhtele jäähdytys, sumuta sylinterit ja säilytä moottori pystyasennossa. Vaihteistoöljyn vaihto on niistä tärkein. Lue lisää...
Katiska vai verkko — kumpi kannattaa ja milloin
Katiska on valikoiva ja vaivaton: kalat jäävät eläviksi, alamittaiset voi vapauttaa ja pyydys kestää vuosia. Verkko on tehokkaampi ja kattaa laajemman alueen, mutta vaatii enemmän huoltoa ja tappaa saaliin. Aloittelijalle katiska on turvallisempi valinta. Lue lisää...
Verkkokalastuksen aloittaminen — luvat, pyydykset ja käytännön järjestys
Verkkokalastus vaatii vesialueen omistajan luvan. Yleiskalastusoikeudet kattavat onkimisen, pilkkimisen ja viehekalastuksen, mutta verkko ja katiska edellyttävät aina erillistä lupaa siltä, joka vesialueen omistaa — osakaskunnalta, kunnalta tai valtiolta. Lue lisää...
Kelkkailijan ajovarusteet — kerrospukeutuminen Lapin pakkasessa
Toimiva kelkkavarustus rakentuu kolmesta kerroksesta: kosteutta siirtävä aluskerros, lämmittävä välikerros ja tuulen sekä lumen pysäyttävä kuorikerros. Puuvilla ei kuulu mihinkään näistä — kastuessaan se jäähdyttää nopeammin kuin lämmittää. Lue lisää...
Moottorisahan teräketju ja laippa — oikea yhdistelmä ja teroitus
Teräketju ja laippa valitaan aina yhtenä parina: jaon, vetolenkkien määrän ja vetolenkin paksuuden on täsmättävä. Yleisimmät yhdistelmät ovat 3/8" pienjako 1,3 mm ja 0,325" 1,5 mm — väärä yhdistelmä ei asetu laippaan tai kuluttaa sen nopeasti pilalle. Lue lisää...
Telamaton valinta — pituus, leveys ja nappulakorkeus selitettynä
Telamatto valitaan kolmella mitalla: pituus, leveys ja nappulakorkeus. Pituus ja leveys määräytyvät kelkan mallista eikä niitä voi vapaasti valita, mutta nappulakorkeus on se, jolla käyttötarkoitus ratkaistaan — matala uralle, korkea umpihankeen. Lue lisää...
Sytytystulppa — miten luet tulpasta moottorin kunnon
Sytytystulpan kärki kertoo, miten moottori palaa. Vaaleanruskea kärki tarkoittaa oikeaa seosta ja lämpöarvoa. Musta ja nokinen kertoo liian rikkaasta seoksesta, valkoinen ja syöpynyt liian laihasta — ja jälkimmäinen johtaa moottorivaurioon, jos sitä ei korjata. Lue lisää...
Mönkijän huoltoväli — mitä tehdään 100, 500 ja 1000 tunnin kohdalla
Mönkijän huolto jaksottuu käyttötuntien mukaan: ensimmäinen huolto sisäänajon jälkeen, sen jälkeen öljynvaihto ja suodattimet noin 100 tunnin välein, jarrunesteet ja jäähdytin 500 tunnin kohdalla ja isommat tarkistukset 1000 tunnissa. Työkäytössä välit lyhenevät. Lue lisää...
Vetohihna — miksi se katkeaa ja mitä siitä voi päätellä
Vetohihna katkeaa harvoin ilman syytä. Yleisimmät syyt ovat väärä variaattorin säätö, kuluneet hihnapyörät, väärä hihnan malli tai kylmäkäynnistys ilman lämmittelyä. Katkennut hihna kannattaa säilyttää — sen murtumapinnasta näkee, mistä oli kyse. Lue lisää...
Moottorikelkan liukupalat — milloin vaihto ja mikä sekoitus
Liukupalat vaihdetaan, kun kulumisura on syventynyt lähelle kulumisrajaa tai kun pala on kovettunut ja alkanut lohkeilla. Käytännössä aktiivikäytössä oleva kelkka tarvitsee uudet palat noin joka toinen kausi, mutta vähälumisessa maastossa ajettaessa jo yhden kauden jälkeen. Lue lisää...
Miten tunnistat oikean varaosan moottorikelkkaan — osanumero, räjäytyskuva ja mallivuosi
Varmin tapa tunnistaa oikea varaosa on osanumero, joka luetaan valmistajan räjäytyskuvasta. Pelkkä mallinimi ei riitä, koska sama malli voi käyttää eri osia eri mallivuosina — ja usein jopa saman mallivuoden sisällä eri moottorivaihtoehdoissa. Lue lisää...
KoneMuonio — Lapin kone- ja varaosakauppa Muoniossa
KoneMuonio Oy on Muoniossa toimiva BRP-jälleenmyyjä ja varaosakauppa, joka palvelee sekä paikallisia että koko Suomen verkkokaupan kautta. Valikoimassa on moottorikelkat, mönkijät, alkuperäiset varaosat, kalastus- ja veneilytarvikkeet sekä piha- ja metsäkoneet. Lue lisää...
Moottorikelkan kevään jälkihuolto — mitä tehdä ennen kesäsäilytystä
Kesäsäilytykseen menevälle kelkalle tehdään neljä asiaa: polttoainejärjestelmä suojataan, öljyt vaihdetaan, telamatto ja jouset kevennetään ja kelkka pestään sekä kuivataan huolella. Näiden laiminlyönti näkyy syksyllä käynnistysongelmina ja ruosteena. Lue lisää...
Kalastustarvikkeet Lapissa — mitä kannattaa ostaa paikan päältä
Lapin kalastuksessa korostuvat kolme asiaa, jotka eteläisemmän Suomen valikoima usein sivuuttaa: kylmänkestävät siimat, tunturipuroihin sopivat kevyet välineet ja pyydyskalastuksen tarvikkeet. Ne kannattaa hankkia sieltä, missä niitä oikeasti käytetään. Lue lisää...
Kelkkakypärän valinta — mitä huomioida Lapin pakkasessa
Kelkkakypärässä ratkaisee kolme asiaa: visiirin huurtumattomuus, kypärän istuvuus ja lämmöneristys. Pakkasessa huurtuva visiiri on turvallisuusriski, joten kaksoisvisiiri tai sähkölämmitteinen visiiri on Lapissa käytännössä pakollinen. Lue lisää...
Kelan valinta heittokalastukseen — koko, välityssuhde ja siimankeruu
Yleiskäyttöön Suomen oloissa sopii koon 2000–2500 avokela. Pienempi 1000-koko on kevyisiin vapoihin ja ahvenen kalastukseen, 3000 ja sitä isommat hauelle ja merikalastukseen. Kelan koko on aina sovitettava vavan luokkaan, ei toisin päin. Lue lisää...
Eräpussit ja kalan säilytys — miten saalis pysyy hyvänä matkalla
Kalan laatu ratkeaa ensimmäisen tunnin aikana. Verestä saalis heti, jäähdytä se nopeasti ja pidä se kuivana — eräpussi tai vakuumipussi estää nesteen valumisen ja hajun leviämisen repussa tai kelkan tavaratilassa. Lue lisää...
Airojen valinta soutuveneeseen — pituus, materiaali ja hankaimet
Airon oikea pituus määräytyy veneen leveydestä: nyrkkisääntönä airon pituus senttimetreinä on noin 1,5 kertaa veneen leveys hankainten kohdalta. 140 cm leveään veneeseen sopivat siis 210 cm airot. Lue lisää...
Veneilytarvikkeet — tarkistuslista ennen kauden ensimmäistä lähtöä
Veneen pakolliset varusteet ovat kelluntapukine jokaiselle, äyskäri tai pilssipumppu ja airot tai mela. Kaikki muu on turvallisuutta lisäävää mukavuutta — mutta juuri se muu ratkaisee, sujuuko reissu vai ei. Lue lisää...
Pilkkivarusteet aloittelijalle — mitä oikeasti tarvitset ensimmäisenä talvena
Pilkkimisen aloittaa alle sadalla eurolla: tarvitset pilkkivavan, siiman, muutaman pilkin tai jigin, kairan ja jotain millä istua. Kaikki muu on mukavuutta, jonka voi hankkia myöhemmin kun tietää mitä oikeasti kaipaa. Lue lisää...
Merkkikoho ja verkon merkintä — mitä laki vaatii ja mikä toimii Lapissa
Verkko, katiska ja pitkäsiima on merkittävä vesillä niin, että merkki näkyy selvästi: kohon on oltava vähintään 15 cm veden pinnan yläpuolella ja jäältä kalastettaessa merkkikepin vähintään 1,2 metriä jään pinnasta. Merkinnässä on oltava kalastajan yhteystiedot tai kalastonhoitomaksun tunniste. Lue lisää...
Kelkkailun ympäristövastuu — urat, luonto ja porot
Kelkkailu tapahtuu Lapissa alueella, jossa on samaan aikaan poronhoitoa, luontoarvoja ja muita liikkujia. Merkityillä urilla pysyminen ei ole vain sääntö vaan tapa välttää konfliktit ja vahingot — umpihankeen mentäessä vastuu siirtyy kokonaan kuljettajalle. Lue lisää...
Kalastusvaatteet ja kerrospukeutuminen vesillä
Vesillä pukeutumisessa on kaksi vaatimusta, jotka menevät helposti ristiin: sään kestävyys ja turvallisuus. Kelluttava puku tai liivi on ensisijainen, ja sen päälle rakennetaan kerroksittain — ei toisin päin. Lue lisää...
Työkalut jotka kannattaa olla kelkassa mukana
Maastossa korjattavat viat ovat rajallinen joukko: hihna, tulppa, löysä ruuvi ja jumitus. Niihin riittää kompakti setti — varahihna, varatulppa ja tulppa-avain, monitoimityökalu, hinausliina ja lapio. Kaikki mahtuu tavaratilaan ja painaa alle kolme kiloa. Lue lisää...
Kelkan ja mönkijän vakuutukset ja rekisteröinti — perusasiat
Moottorikelkka ja mönkijä ovat moottoriajoneuvoja, joilla on liikennevakuutuspakko silloin kun niitä käytetään muualla kuin suljetulla alueella. Rekisteröinti on pakollinen, ja kuljettajalta vaaditaan vähintään T-luokan ajokortti tai vastaava. Lue lisää...
Veneen pohjan puhdistus ja kausihuolto
Veneen pohja pestään heti nostettaessa, ennen kuin levä ja lima ehtivät kuivua. Kuivunut kasvusto on moninkertaisesti työläämpää poistaa ja voi vaurioittaa pintaa irrotettaessa. Pesun jälkeen tarkistetaan pohjan kunto ja tulppien tiiviys. Lue lisää...
Hauen kalastus keväällä — matalikot ja isot vieheet
Hauki nousee keväällä kutemaan matalaan, lämpimään veteen ja jää sinne toipumaan kudun jälkeen. Silloin se on helpoiten tavoitettavissa: matalat lahdet, ruovikot ja tummapohjaiset rannat 0,5–2 metrin syvyydessä tuottavat parhaiten. Lue lisää...
Ahvenen pilkkiminen — paikat, syvyydet ja tekniikka
Ahven liikkuu talvella parvissa ja seuraa syvyyskäyriä. Tuottavimmat paikat ovat matalikkojen reunat, kynnykset ja kasvillisuuden rajat 2–6 metrin syvyydessä. Tekniikassa ratkaisee tauko: ahven ottaa useimmiten juuri silloin kun pilkki pysähtyy. Lue lisää...