Jään kantavuus — paksuudet, riskipaikat ja varusteet

Teräsjää kantaa jalankulkijan noin 5 senttimetristä, moottorikelkan 15 senttimetristä ja henkilöauton noin 25 senttimetristä. Nämä ovat vähimmäisarvoja kirkkaalle teräsjäälle — kohvajää, virtapaikat ja lähteet muuttavat tilanteen kokonaan.

Paksuus on vain lähtökohta

Taulukkoarvot koskevat kirkasta teräsjäätä. Kohvajää eli lumen ja veden sekoittuma kantaa noin puolet siitä mitä teräsjää, ja sitä on Lapissa runsaasti lumisina talvina.

Käyttö Teräsjää vähintään
Jalankulku 5 cm
Moottorikelkka 15 cm
Mönkijä 20 cm
Henkilöauto 25 cm

Riskipaikat ovat aina samat

Virtapaikat, jokien suut, lähteet, kapeikot, siltojen alukset ja ruovikon reunat ovat heikkoja koko talven. Lumipeite piilottaa ne — juuri siksi umpihangessa ajaminen tuntemattomalla jäällä on riski.

Varusteet

Naskalit kaulassa, kelluttava puku tai liivi ja heittoliina kuuluvat jäällä liikkuvan varustukseen. Kelkkailijalle myös kaveri: yksin ajaminen ohuella jäällä on se yksi virhe, jota ei voi korjata.

  • Naskalit kaulassa, ei repussa
  • Kelluttava puku tai pelastusliivi
  • Heittoliina tai köysi
  • Puhelin vesitiiviissä pussissa
  • Ilmoita reitti jollekin

Mittaaminen

Jään paksuus mitataan useasta kohdasta, ei yhdestä. Yksi kairanreikä kertoo vain sen kohdan tilanteen. Etene rannasta ulospäin mitaten ja käänny takaisin, jos paksuus alkaa vähentyä.

Kelkalla jäällä: nopeus ja etäisyydet

Kelkan kuorma jakautuu telamaton ja suksien pinta-alalle, mutta kelkka myös liikkuu, ja liikkuva kuorma rasittaa jäätä eri tavalla kuin paikallaan seisova. Kovalla vauhdilla jään heikko kohta ylitetään ennen kuin se pettää, hitaasti ajettaessa paino ehtii vaikuttaa. Kumpikaan ei ole turvallinen tapa ylittää heikkoa jäätä. Pysähtyminen ja kääntyminen takaisin on ainoa oikea toimenpide, kun epäilet jäätä.

Pidä ryhmässä ajettaessa etäisyyttä toiseen kelkkaan. Kaksi kelkkaa samassa kohdassa kaksinkertaistaa kuorman, ja perässä ajava päätyy samaan railoon.

Lumi jään päällä piilottaa ja heikentää

Paksu lumikerros eristää jään ja hidastaa sen kasvua. Lumisen talven jälkeen jää voi olla ohuempaa kuin pakkasten määrästä päättelisi. Lumi piilottaa myös railot, sohjon ja avoveden virtapaikoissa. Paikallinen tieto vesistön virtapaikoista on arvokkaampaa kuin mikään taulukko.

Jään tilan seuraaminen kauden aikana

Jää vahvistuu alkutalvesta ja heikkenee kevättalvesta, ja sama reitti, joka kantoi tammikuussa, voi pettää huhtikuussa. Mittaa ja tarkkaile jatkuvasti, kysy paikallisilta ja seuraa säätä. Pitkä lämmin jakso tai vesisade talvella muuttavat tilanteen päivissä. Pilkkijän ja kelkkailijan turvavarusteet löytyvät pilkkitarvikkeista ja kelkkatarvikkeista.

Kun jää on arvioitava ilman mittausta

Joskus mittaamiseen ei ole mahdollisuutta, ja silloin arvio tehdään ympäristöstä. Kirkas ja tumma jää on vahvinta, harmaa tai valkoinen jää on heikompaa, koska siinä on ilmaa tai lunta. Pinnalle noussut vesi, railot ja tummat alueet lumessa ovat merkkejä heikosta kohdasta. Kelkkaurat merkityillä reiteillä on tarkistettu ylläpitäjän toimesta, ja niillä pysyminen on turvallisin tapa ylittää vesistö.

Pidä kelkassa aina mukana kaira tai jääpiikki, jolla jään paksuuden voi tarkistaa nopeasti. Mittaus kestää minuutin, ja se on ainoa tapa tietää, mitä lumen alla on. Tuttukin reitti tarkistetaan, kun sää on ollut lauha tai vesistössä on virtausta.

Aiheeseen liittyvät tuotteet

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka paksu jään pitää olla kelkalle?

Vähintään 15 cm kirkasta teräsjäätä. Kohvajää kantaa noin puolet siitä.

Mitkä ovat vaarallisimmat kohdat?

Virtapaikat, jokien suut, lähteet, kapeikot ja siltojen alukset. Ne ovat heikkoja koko talven.

Riittääkö yksi mittauskohta?

Ei. Mittaa useasta kohdasta ja etene rannasta ulospäin — yksi reikä kertoo vain sen kohdan tilanteen.