Verkkokalastus vaatii vesialueen omistajan luvan. Yleiskalastusoikeudet kattavat onkimisen, pilkkimisen ja viehekalastuksen, mutta verkko ja katiska edellyttävät aina erillistä lupaa siltä, joka vesialueen omistaa — osakaskunnalta, kunnalta tai valtiolta.
Lupa ensin, pyydys vasta sitten
Väärä järjestys on yleisin aloittelijan virhe: ostetaan verkko ja vasta sitten selvitetään, mihin sen saa laskea. Selvitä ensin kuka vesialueen omistaa ja mitkä ovat sen säännöt — solmuvälirajoitukset, pyydysmäärät ja rauhoitusajat vaihtelevat vesistöittäin.
Solmuväli ratkaisee saaliin
Solmuväli määrää, minkä kokoinen kala jää verkkoon. Liian tiheä verkko pyytää alamittaisia, liian harva päästää kaiken läpi. Monilla vesillä on myös määrätty vähimmäissolmuväli, jota on noudatettava.
| Solmuväli | Kohdekala |
|---|---|
| 27–35 mm | Muikku, pieni siika |
| 40–50 mm | Siika, ahven, särki |
| 55–70 mm | Iso siika, taimen, hauki |
Merkintä ja turvallisuus
Pyydys on merkittävä niin, että se erottuu selvästi. Kohon on näyttävä vähintään 15 cm pinnan yläpuolella ja jäältä pyydettäessä merkin on ulotuttava 1,2 metriä jään pinnasta. Merkintä ei ole vain sääntö vaan tapa estää onnettomuuksia veneiden ja kelkkojen kanssa.
Verkon huolto pidentää käyttöikää vuosilla
Verkko huuhdellaan, puhdistetaan levistä ja kuivataan varjossa jokaisen käytön jälkeen. Auringonvalo haurastuttaa havasta nopeammin kuin kalat repivät sitä. Kuivunut levä on lähes mahdoton poistaa rikkomatta lankaa.
Aiheeseen liittyvät tuotteet
Usein kysytyt kysymykset
Tarvitseeko verkkokalastukseen luvan?
Kyllä. Verkko ja katiska vaativat aina vesialueen omistajan luvan — yleiskalastusoikeudet kattavat vain ongen, pilkin ja viehekalastuksen.
Mikä solmuväli kannattaa valita?
Kohdekalan mukaan: muikulle 27–35 mm, siialle ja ahvenelle 40–50 mm, isolle kalalle 55–70 mm. Tarkista vesialueen vähimmäissolmuväli.
Miten verkko säilytetään?
Huuhdeltuna, levistä puhdistettuna ja varjossa kuivattuna. Auringon UV-säteily haurastuttaa havasta nopeammin kuin käyttö.